Sote-uudistuksen tilanne

15.6.2015

Eduskuntavaalit on käyty ja uusi hallitus on ottanut kantaa sote-uudistukseen jo hallitusohjelmaa laadittaessa.

Palvelujen tuottamiseen maakuntamalli

Sipilän I hallitus päätyi alueelliseen maakuntamalliin, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat sote-alueet, joille valitaan suorilla vaaleilla omat valtuustot. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että näitä sote-alueita on jatkossa 12 - 19 kpl (ml. Ahvenanmaa). Sote-alueille ei ole tulossa verotusoikeutta.

Sote-alueet tuottavat alueensa palvelut itse tai ne voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun arviointia varten laaditaan oma mittaristo.

Sote-järjestämislakia valmisteltaessa ensivaiheen rahoitusvaihtoehtoina selvitetään valtion ja/tai kuntien rahoitusmallit ottaen huomioon perustuslain reunaehdot. Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin, jossa työterveyshuollon asema tarkastellaan erikseen.

Tavoitteena perustason palvelujen vahvistaminen

Uudistuksen tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta saumaton palveluketjujen kokonaisuus. Uudistuksella halutaan myös vahvistaa perustason palveluita, kaventaa terveyseroja ja hallita kustannuksia. Mikäli selvitykset edellyttävät lakimuutoksia, ne toteutetaan vaalikauden loppuun mennessä.

Hanketta varten asetetaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Sote-uudistukseen sisällytetään kustannusten tehokkaan hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä.
Hallituksen perhe- ja perusturvaministeri Juha Rehula vastaa sote-uudistuksen toimeenpanosta. Rehula arvioi 4. kesäkuuta, että sote-alueiden lukumäärä on selvillä tulevana talvena.

Nämä linjaukset vastaavat pitkälti jo edellisen hallituskauden loppuvaiheessa tehtyä valmistelua.

© 2012 Eteva Käyttöehdot