Sote-uudistus otti loikan eteenpäin

11.11.2015

Sote-uudistus kaatui edellisen hallituskauden lopulla perustuslaillisiin ongelmiin. Uudistuksen valmistelua jatkettiin kuitenkin virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä (STM), ja se löysi tiensä myös Sipilä I hallitusohjelmaan, tosin hieman uudistetussa muodossa. 

Hallitusohjelmaan kirjattiin, että hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta, tavoitteena näin välttää perustuslailliset karikot. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, ja niitä on enintään 19. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi SOTE-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. 

Edellisen hallituksen aikana sote-uudistuksen keskeisimmäksi tavoitteeksi oli kirjattu yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden takaaminen kaikille koko maassa. Varsinkin julkisuudessa puhuttiin erittäin vähän uudistuksen taloudellisista vaikutuksista. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi:

  • vahvistaa perustason palveluita ja turvata ihmisten nopea hoitoonpääsy
  • kaventaa terveyseroja ja hallita kustannuksia
  • ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. 

Uudet itsehallintoalueet aloittavat 1.1.2019 

Sote-alueiden määrästä päättäminen osoittautui poliittisesti erittäin haasteelliseksi, ja tähän liittyviä dramaatttisia vaiheita on seurattu todella tiiviisti julkisuudessa viime päivien aikana. Poliittinen sopu kuitenkin syntyi ja nyt on aika suunnata katse kohti vuotta 2019, jolloin uudet itsehallintoalueet aloittavat toimintansa. 

Hallituksen linjausten pohjalta maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä:

  • pelastustoimen tehtävät
  • maakuntaliittojen tehtävät
  • ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät
  • mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. 

Itsehallintoalueet muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019. Tässä vaiheessa on vasta arvailuja siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta eivät voi järjestää itse omia sote-palvelujaan. 

Itsehallintoalueet voivat tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa tai ne voivat käyttää yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamia palveluita. Itsehallintoalueille on tulossa sisäinen tilaajatuottajamalli, jossa alueiden omaa tuotantoa johtavat ammattijohtajat. 

Sote-uudistuksen yhteydessä on tarkoitus siirtää sote-palvelujen rahoitus(ta) valtion vastuulle, yksinkertaistaa nykyistä monikanavaista rahoitusta sekä lisätä kansalaisten valinnanvapautta. Valinnanvapauden lisäämisen myötä voimme tiettyjen palveluiden osalta itse valita, käytämmekö julkisia vai yksityisiä palveluita. Nämäkin asiat tarkentuvat lainsäädäntötyössä. Keskeistä tässä muutoksessa on, että julkisille ja yksityisille palveluille määritellään yhtenäiset laatukriteerit. Tämän lisäksi julkisten ja julkisesti rahoitettujen (yksityissektorin tuottamien) sote-palvelujen laatu- ja kustannustietojen tulee olla julkisia avoimen vertailun mahdollistamiseksi.  

Tulevaisuus tehdään – Etevassakin 

Hallituksen linjaukset ovat pohjana valmisteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja valinnanvapauslainsäädäntöä, järjestämislakia ja itsehallintoaluelakia. Etevakin pääsee lausumaan näkemyksensä näihin linjauksiin keväällä 2016 järjestettävän lausuntokierroksen yhteydessä. Linjausten tarkoituksena on uudistaa merkittävästi palvelujärjestelmää ja saada aikaan kolmen miljardin euron säästöt. Lisäksi tavoitteena on palvelujen yhdenvertainen laatu ja saatavuus perustuslain mukaisesti. Uudistuksen yhteydessä vahvistetaan myös valtionohjausta järjestämispäätösmenettelyn kautta. 

Yhteistyön ja toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi perustetaan valtakunnalliset toimitilapalvelut, henkilöstö-, talous- ja ICT-palvelut, tutkimuksen koordinaatiopalvelut sekä valtakunnallinen yhteishankintayksikkö, jotka itsehallintoalueet yhdessä omistavat. 

Tällä hetkellä voidaan arvioida, että Etevan nykyiset toiminnot sijaitsevat kolmella tulevalla sote-alueella. Tämä oli pohjana jo silloin, kun Etevassa käynnistettiin vuonna 2014 valmistautuminen sote-uudistukseen. Jo tekemämme työ tukee kaikilta osin myös uusia linjauksia, ja jatkamme valmistelutyötä hyvässä yhteistyössä alueiden muiden toimijoiden kanssa. 

Etevalaisten erityisosaamiselle on kysyntää sote-uudistuksen jatkovalmistelussa ja toimeenpanossa. Asiakaslähtöisyys, positiivinen uskallus, yhteistyö ja tuloksekas toiminta ovat myös uusissa rakenteissa menestystekijöitä. 

© 2012 Eteva Käyttöehdot